Monikulttuurisuus Haikossa
19.5.2023
21.5. vietetään maailmalla monikulttuurisuuden päivää.
Haikon Kartanon historian monikulttuurisuus
Hotelli Haikon Kartano on avattu v. 1966, jolloin Suomea leimasivat erilaiset murrokset, jotka näkyvät edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomi kehittyi nopeasti sodan jälkeen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuusmaaksi. Elintaso nousi ja television tulon myötä myös muu maailma ja erilaiset vaikutteet saavuttivat kaikkien kodit. Haikon Kartanon historia on monikulttuurinen jo kartanon aiempien omistajien puolesta, joista näkee hyvin, kuinka suomalainen kulttuuri on saanut virikkeitä sekä Ruotsin, että venäläisen kulttuurin kautta.
Haikon Kartanon yleisilmeeseen, arkkitehtuurista sisustukseen on haettu vaikutteita Kartanon kulta-ajalta 1800-luvulta, jolloin mm. Venäjän keisarisuvun jäseniä (Romanov-suku) vieraili usein Haikossa.
Suomen taide koki kultakautensa vuosisadan vaihteessa, josta näkyy otteita myös Haikon Kartanossa (Albert Edelfelt, Porvoo Linnamäeltä nähtynä). Suomen itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen, Suomen kulttuurielämä tiede ja koulutus mukaan lukien laajentui tasaisesti. Myös Suomen kansallisrunoilija J.L. Runeberg asui Porvoossa ja vieraili säännöllisesti Haikon Kartanossa.
Haikon henkilökunnan monikulttuurisuus
Suomalainen kulttuuri näyttää ulkomaalaisen silmin herkästi hyvin oudolta. Monet meille arkiset ja luonnolliset asiat eivät ehkä ole niin arkisia muualta tuleville ihmisille. Suomalaisten sulkeutuneisuus oudoksuttaa ja tietyissä tilanteissa se saattaa tuntua jopa epäkohteliaalta. Suomalaiset ovat hyvinkin tunnollista kansaa ja täällä pidetään itsestään selvänä, että sovitut ajat pidetään. Tämä ja monet muut asiat tuovat haasteita muita kulttuureita kohdatessamme. Haikossa vieraillessa törmäät varmasti Haikon nykyään monikulttuuriseen henkilökuntaan, joiden ominaispiirteet tulevat sopivasti esiin asiakaspalvelussa. Työntekijöitä on Haikossa niin Välimeren maiden, Keski-Euroopan kuin Aasian kulttuureista.
Monikulttuurisuus on meillä suuri etu. Voimme parhaimmillaan palvella asiakkaita heidän omalla kielellään ja kunnioittaa heille tuttuja tapoja. Suomalainen saattaa saada ulkomaan loma kokemuksen vain vieraillessaan Haikossa, jossa vastassa on hymyileviä tarjoilijoita, jotka rakastavat asiakkaitaan ja jaksavat viihdyttää heitä tarinoillaan. Haikossa työskentely sitouttaa niin yrityksen johtoa kuin työntekijöitä ottamaan huomioon monikulttuuriset vivahteet päivittäin työssään.
Luonto on tärkeä osa suomalaista kulttuuria
Haikon Kartano vetää asiakkaita eri kulttuureista ympäri maailma erilaisten arvojen siivittämänä. Kaikki kulttuurit ihannoivat erilaisia asioita, mutta Haikon Kartano tarjoaa kaikille jotakin. Heille, jotka etsivät suomalaista, puhdasta luontoa tai haluavat kokea jotain aitoa suomalaista.
Haikossa pidämme luontoa tärkeänä osana suomalaista kulttuuria. Suomen luonto on keskeinen osa kansallista identiteettiä. Sen kauneus ja parantava voima on aina ollut voimakkaana läsnä. Aikaisemmin ihmiset elivät lähempänä luontoa, joka oli kiinteänä osana jokapäiväistä elämää. Nykyään ihmiset haluavat kiireisen työviikon jälkeen lähteä luontoon rentoutumaan ja saamaan uutta voimaa.
Luontoon yhdistyy myös Suomi ja sauna, joka osataan yhdistää muuallakin maailmassa. Maailmalla suomalaisia pidetään hyvän työmoraalin omaavana hiljaisena kansana, joka saunoo niin, että heikommat eivät pysy mukana saunan lauteilla. Sauna on aina ollut suomalaisille myös ylpeyden aihe. Nykyään vieraat viedään usein saunaan tai kokoonnutaan mökille luonnon helmaan viettämään viikonloppua. Saunomiseen kuuluu myös uiminen. Talvella pidetään taudit loitolla kastautumalla kylmään avantoon. Haikossa voi nauttia erilaisista saunoista kylpylän puolella tai vuokrasaunoilla omassa rauhassa.
